Kuvapäivitystä

Tänään siis 3 viikkoa täynnä ja otettiin jälleen uudet kuvat.

susikoiraposetus :D

Viimeiset purutreenit

ainakin tällä erää :) Eilen otettiin puolustustreeniä. Wiima oli liinassa seinässä, tosin ekan liinan Wiima sai vedettyä poikki. Onneksi meni poikki siinä vaiheessa kun mä kävelin poispäin eikää silloin kun maalimies on koiran luona, olis voinu sattua... Saatiin sitten toinen liina ja ajatuksena oli että Wiima on siellä yksin, mutta kun liina sotkeentui koko ajan niin mä olin sitten pitämässä liinaa. Ensin tuli maalimies ilma hihaa uhkaamalla ja hyvän reaktion jälkeen poistui. Sama homma uudelleen tosin nyt eri maalimies. Kolmannella kerralla maalimies vaan tuli ja antoi purun ilman ärsykkeitä. Hyvin Wiima pystyi puremaan aggression jälkeen. Heti perään otettiin toinen samanlainen, nyt puruun meno oli hieman roiskaisu mutta kiinni meni kuitenkin ja korjasi heti otteen täydeksi. Irrotuksen jälkeen otettiin vielä niin että maalimies tuli taas elettömästi ja antoi vain purun. Nyt puruun meno oli varma, nopea ja voimakas eli normaali suoritus :). Nyt voi hyvillä mielin jäädä puruista mammalomalle.

Tottista taidetaan uskaltaa ottaa vielä pari treeniä ja sitten rauhotetaan lopullisesti. Tosin vapaamuotoinen ulkoilu sun muu höntsäily jatkuu.

Välillä kyllä alkaa iskeä epätoivo ton syömättömyyden suhteen. Olen nyt sentään saanut Wiiman syömään jonkin verran, mutta mielestäni kyllä enemmän tarvitsisi mennä alas. Mutta eipä sitä väkisinkään voi ruveta kurkusta alas pistämään. Merkit siis antavat ymmärtää että tiineenä olisi tai ainakin erittäin vahvasti valeraskaana!

2 viikkoa

Tänään on siis kaksi viikkoa astutuksesta. Kaikki mennyt hyvin, tosin en olisi ikinä uskonut että Wiiman kassa joudun keksimään keinoja miten saan sen syömään! Otin jo Noidankin siihen tekemään kilpailua, eikä auttanut Wiima vaan touhuaa muuta, käy haistamassa ruokaansa ja taas tuhuaa muuta. Huoh, no kai tämä kuuluu asiaan, mutta ei nyt ihan kokonaan voi syömättäkään olla. Haen tänään jauhelihaa ja NEU:ta josko ne kelpaisivat.

Sitten pari kuvaa:

Kuvien laatu ihan yhtä huonoa kuin ennenkin :) Lisähuomiona kaappien ovien värin vaihtuminen! Paljon paremmat nyt.

Jälkikausi korkattu :D

Lenkillä sain päähänpiston että teen Wiimalle pienen jäljen. Alustana jää, jonka päällä oli lunta. En edes yrittänyt laittaa paalua maahan, vaan tein aloitusruudun ja siitä askeleita. Jäljen pituus taisi olla huimat 30 askelta ja se ylitti kaksi kertaa toisen koiran jalanjäljet. Ruokaa oli joka askeleella.

Otin Wiiman autosta ja seuraamisella mentiin jäljen alkuun. Annettuani jälki-käskyn Wiima loikkasi täysillä jäljelle, joten jouduin antamaan palautteen pyysin takaisin perusasentoon. Seuraavan käskyn yhteydessä sitten jouduin näyttämään kädellä, mutta nyt lähtö oli rauhallinen. Vaikka kyseessä olikin tällainen pieni jälki eikä alustakaan ollut paras mahdollinen, niin silti Wiima esitti erinomaista jäljestystä. Wiima jäljesti tarkasti askel askeleelta ja teki sen rauhassa kuitenkin edeten koko ajan. Olen oikeasti tyytyväinen! Viime kesänä kun ongelmaksi muodostui liiallinen halu jäljelle sen seurauksena jäljestäminen oli melko hektistä. No eiköhän senkin asian kanssa vielä saa painia kunhan päästää oikeasti jäljestämään :)

minihakutreenit

Päätin nyt sitten vuoden harkinnan jälkeen oikeasti aloittaa jälleen Noidan treenaamisen hakukokeeseen. Meidänhän piti siis unohtaa koko hakuilu ja siirtyä jäljelle, mutta mielessä on vaan silti kaihertanut paluu hakumetsiin. Ja syy miksi jo koko hakuilu (ja oikeastaan kaikki kisaaminen) jäi tauolle oli kisoissa esiintyvä kova paineistuminen ja valeilmaisut. Viimeisissä kisoissa (-09) juostuaan muutaman metrin Noita otti rullaa suuhun koko ajan jo ekalta pistolta lähtien. Parin piston jälkeen luonnollisesti keskeytin. Silloin ajattelin ettei ikinä enää. Ja silloin myös suorastaan vitutti että Noitaa on aluksi treenattu väärin, väärässä tunnetilassa ja vahvistettu sitä hemmetin epävarmuutta. Ja vituttaahan se vieläkin. No virheistä ei voi kun oppia. Ja tässä hyvä esimerkki miten kullanarvoinen on osaava treeniryhmä.

Mutta mutta, nyt siis vuoden tauolla olon jälkeen otettiin ilmaisutreeniä kotipihassa. Ja ilmaisuhan vaihtui nyt sitten haukkuun. Noita on ihan alun alkaen ilmaissut haukkumalla, mutta epävarmuuden vuoksi kuitenkin vaihdoin rullaan. Kuitenkin uskon että Noidan pää kestää ihan hyvin haukkua äijällä, sillä haun maalimies ei reagoi koiraan eikä anna uhkaa.

Tänään siis ensin haukutin Noitaa, joka ei todellakaan ole vaikeata sillä Noita haukku todella helposti ja mielellään. Eipä tarvinnut paljoa vihjailla, kun haukku aukesi. Sitten jätin Noidan isännän käsiin ja menin autotallin oven taakse piiloon ja isäntä lähetti Noidan "etsimään". Aluksi Noita pyöri iloisena ympärillä, mutta ollessani vaan passiivinen alkoin Noita haukkumaan. Muutaman haukun jälkeen vapautin ja heitin patukan. Pieni juttuhan tämä on, mutta hyvältä tuntui ja sain treenikipinän syttymään. Tiedän kyllä että edessä on vielä mutkiakin eikä tämä ole hetkessä valmis. Mutta nyt on edes se motivaatio treenata.

Voin olla hakoteilläkin, mutta nyt olen päättänyt että Noidan ilmaisutreenissä palkataan patukalla. Ruoka rauhoittaisi mutta laskee myös viettiä. Ja vaikka Noita rallaa patukan kanssa, niin silti se palkataan patukalla.  Noita kyllä rakastaa myös ruokaa ja nakkeja ym. mutta se patukan herättämä positiivinen saalisviettihömppä on se mitä nyt haluan koiran kokevan äijällä. Ja ajattelin myös että alusta asti opetan niin että maalimies vahvistaa ainoastaan kehuilla ei mitään vartaloapuja. Maalimies myös täysin liikkumatta, kunnes tulee "vapaa"-käsky ennen patukan heittoa. Pohdein myös koko käskysanan vaihtoa, eli loisin uuden mielentilan uudella käskyllä.

Varsinaiseen hakutyöskentelyyn en usko että Noita tarvitsee hirveästi muistutusta, kunhan osaan pitää koiran mielentilan hyvänä ja jos nyt saataisiin vielä se motivaatio äijään niin eiköhän me päästä kisoihin tänä kesänä.

Aurinko :)

Kyllä se nyt vaan siltä näyttää, että kevät se vaan tekee tuloaan <3 Aurinko paistaa jo lupaavasti ja lumikasatkin ovat osoittaneet alistumisen merkkejä. Varauduttiin lisääntyvään auringonvaloon ostamalla pikkumiehelle omat auronkolasit ja ostin vielä rattaisiin/vaunuihin sellaisen kankaisen aurinko ja UV-suojan. Aurinkolasit ovat Julbo Looping 1-merkkiset ja ne on kyllä melko mageet :) Pikkumies sai myös hellehatun, mutta se saa vielä odottaa lämpimämpiä kelejä.

Tänään on myös kulunut tasan viikko Wiiman astutuksesta. Koitan lisätä kuvia niin voisi seurata vatsalinjan muutoksia.

Kuvakulmat ei ehkä ole ihan parhaat, mutta eipä niissä vielä ole mitään nähtävääkään :)

Silmätulokset päivitetty

No niin, nyt näkyy Wiiman silmälausunto KoiraNetissä!

Wiima + Horkka

No niin keskiviikkona sitten lähdettiin ajelemaan kohti pohjoista ja tapaamaan Wiiman sulhasta Horkkaa. Samana iltana saatiin onnistunut astuminen, olivat siihen päälle n. 30min nalkissa. Torstai aamuna sitten toinen astutus ja hyvin meni sekin, nalkissa jälleen varmaan sen 30min. Ja sitten lähdettiinkin jo kotia kohti ja sen kyllä tuntee selässä että on kahdessa päivässä istuttu 1300km autossa :D

Alkuviikosta soittelin sinne Kennelliittoon siitä Wiiman silmälausunnosta, kun ei edelleenkään näy KoiraNetissä. No yllättäen papereita ei löytynyt mistään, joten tänään nyt sitten skannaan omasta versiostani tulokset sinne. Josko sitte saataisiin näkyviin...

2. proge

No niin nyt sitten sain kuulla eilisen progen vastauksen ja se oli tasan 5. Eli huomenna sitten pakataan kamat ja lähdetään reissuun. Onneksi saatiin mummu mukaan, niin matkalla on paitsi juttuseuraa niin myös lapsenvahti :) Hieman kyllä yllätti tuo progen noinkin nopea nousu perjantailta, mutta kyllä sen koirassakin näkee että hormoonit hyrrää. Toivotaan että ajankohta osuu nappiin ja saletisti natsaa :)

Pihatreeniä

Otin molemmille koirille pikku pihatreenit. Ensin Wiimalle esineilmaisutreeni, nappasin puukorista jotain listanpätkää ja katkaisin sen. Hyvin ajoi asiansa. Wiimalla on selkeästi idea mitä pitää esineen kohdalla tehdä se kyllä menee maahan mutta kysyy vielä multa vahvistusta. Eikä maahanmeno ole kovin nopea vielä. Kun maltan kehua rauhallisesti on Wiima ihan korrektisti, mutta jos vähänkään korotan ääntä niin Wiima innostuu tökkimään tai pahimmassa tapauksessa ottaa esineen suuhun. Ja kun joudun puuttumaan siihen niin sen jälkeen esineeltä vapautuminen tarkoittaa seuraamista ja katsekontaktin pitoa, jonka seurauksena esine jää huomaamatta. Vapauttamalla onneksi päästiin vielä tekemään pari toistoa. Lopuksi vielä tein nenänkäyttöharjoituksen heittämällä nappuloita maahan.

Noidalle tein esineruudun, tosin lumitilanteesta johtuen sen koko oli ehkä neljäsosa oikeasta ruudusta. Esineinä hanska, pehmeä avaimenperä ja muovinen terotin. Hanskan vein lumikinoksen päälle, muut olivat helposti maassa. Kaikki esineet nousivat hyvin, terotin odotetusti viimeisenä ja muutaman tarkistushaistelun jälkeen. Otin uuden kierroksen ilman terotinta. Avaimenperän vein lumipolun viereen ja hanskan noin puolen metrin korkuisten lumikinosten keskelle muodostuneeseen kuoppaan. Hanskasta Noita sai melko nopeasti käryn, mutta paikka tuotti vaikeuksia. Noita kävi jo kinoksen reunalla, mutta palasi takaisin, kiersi ja kaarsi ja kiipesi kunnes löysi reitin hanskalle. Todella ihanaa nähdä Noidalta moista sitkeyttä ilman että kysyi multa välillä neuvoa!

Hanskan vaikea sijainti veikin sitten ilmeisesi potkun pois, koska avaimenperän kanssa olikin sitten ongelmia, se kyllä löytyi helposti ja ilmeisesti Noita otti sen jo suuhunkin, mutta en tiedä miksei sitä tuonut. Päätin sitten auttaa ja jouduinkin menemään ihan esineen viereen, eikä Noita meinannut siltikään ottaa esinettä suuhun. Lopulta kuitenkin se sieltä nousi. Otin sitten vielä lopuksi todella helpon etsinnän sillä avaimenperällä ja nyt esinen nousi ongelmitta. Lopuksi myös Noidalle nenänkäyttöharjoitus nappuloilla.

1. proge

Tänään soitin Wiiman perjantaisen progetuloksen se oli 0.7, eli maanantaina uus näyte ja sit taas odotellaan. Eikä kyllä vielä koirassakaan kauheasti merkkejä ole ja vuoto on vielä runsasta. Mutta vähän jo Noidan kanssa leikkiessä vei häntää sivulle pari kertaa.

Wiiman viimeisen silmäpeilauksen tulokset eivät vieläkään näy Kennelliiton sivuilla :( muiden samassa peilauksessa olleiden tulokset on näkyneet jo useamman viikon. Lupasivat siellä selvitellä asiaa, mutta tarvii varmaan uudelleen ottaa yhteyttä.

Pyöreitä mittariin

Vaa'an mittariin nimittäin. Eli Wiiman lihotuskuuri edistyy ja 30kg on täynnä. Kyllä näyttää neito melko tukevalta nyt, mutta enää ei olekkaan tarkoitus lisätä painoa vaan pitää se tässä.

Tiistaitreenit

Taas tuli eilen treenattua ja Noidan kanssa. Seuraamisessa edelleen edistää, korjailin tekemällä pientä ympyrää vasemmalle ja kevyillä pakotteilla. Pari noutoa myös otettiin, ihan ok menee palautusvauhti on hitaampi kuin kapulalle meno. Toisella kertaa sitten otin muutaman peruutusaskeleen ja kehuin, niin sain vauhtia kasvamaan. Eikä se vauhti nyt mitää matelua ole, eli en lähde hinkkaamaan ettei mene pilalle. Pari sivulletuloa tehtiin, jää vähän auki mutta toistoilla parani hieman. Lopuksi luoksetulo, siinä lopussa vielä havaittavissa edelleen pientä paineistumista, mutta tulee kuitenkin sentään loppuun asti.

Onhan se niin erilaista treenata Noidan kanssa, mutta selkeästi sekin sujuu varsinkin kun en treenaa Wiimaa ollenkaan niin ei tule treenattua Noitaa liian kovalla paineella. Noidan kun pitää antaa sikailla ja vähän räyhätä niin säilyttää vietin paremmin. Sellaista ei sitten taas voi Wiimalta sallia :)