Eilen käytiin Wiiman kanssa kokeilemassa miten se jäljestys sujuu toistamiseen tällä uudella ohjaustyylillä. En taaskaan laskenut sen enempää askeleita, mutta ei mikään hirveän pitkä jälki ollut. Pari kulmaa, jotka merkkasin kävyillä ja risuilla että varmasti tiedän missä ne ovat :) jäljellä oli myös epätasaisesti ruokaa ja tyhjää. Paalulla ruokaa, samoin muutamalla ekalla askeleella. Tultiin jäljelle hallinnassa ja paalulla Wiima istui normaaliin tapaan kun asettelin liinan. Ja liinan laiton jälkeen Wiiman pää painui alas ja katseli keskittyneesti paalua. Ekalla lähetyskäskyllä ei taaskaan lähtenyt (josta en edelleenkään murehdi tässä vaiheessa) toisella sitten lähti ja meni tarkasti tutkimaan paalun juuren. Minun piti pitää koko ajan painetta liinasta, mutta nyt pidinkin vaan tuntumalla, koska jäljelle lähtökin oli tosi rauhallinen ja tarkkaavainen.
Kokonaisuudessaan jälki oli rauhallinen ja miellytävä ajaa. Varmuuden vuoksi tein vähän painetta ennen tyhjiä ja kulmia. Koko jäljen ajan Wiima oli häntä alhaalla ja kroppakin alhaalla, mutta ei kuitenkaan liian paineessa ettei olisi halunnut edetä. Lisävaikeutta toi ruuassa kiipeilevät muurahaiset :( ne eivät kyllä Wiimaa haitanneet vaan upposivat lisämausteena ruuan mukana, mutta itseä inhotti ettei ole kivaa jos murkut pistlevät koiraa suuhun. Eli tämä jälkipaikka menee nyt pois listoilta, harmi kun meidän pihasta on siihen n.100metriä. Eikä noita jälkipaikkoja muutenkaan ihan hirveästi ole tarjolla. No ei voi mitään. Jäljen jälkeen Wiima oli taas rento oma itsensä ja etsi kepin suuhun, niinkuin mitään painetta ei olisi ollutkaan. Mun puolesta saa rallatella jäljen jälkeen, jos itse jälki menee hyvin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti