sunnuntai 18. elokuuta 2013
Esineen lisäys
Päätin pistää Wiimalle esineen jäljen loppuun ja koska ne "oikeat" esineet olivat jossain säilössä, niin hanska sai korvata ne. Muutaman metrin jälkeen jäljessä oli kulma ja sen jälkeen pitkä suora, jonka päässä siis tämä esine odotteli. Otin 10m liinan käyttöön pitkästä aikaa (olisikohan siinä surkuhupaisassa kokeessa ollut viimeksi käytössä...). No koska kulmaan oli niin lyhyt matka ei Wiima tietenkään päässyt liinan mitan päähän, mutta päätin että annan liinaa niin paljon kuin sitä tarvitaan. Ei Wiima onneksi mennyt kulmasta kuin koiranmitan yli ja teki loivan kulman takaisin jäljelle. Siitä sitten annoin liinaa täyteen mittaan ja Wiima porskutti hienosti menemään, vauhtia tosin on niin että liinasta sai pitää oikeasti kiinni. Mutta Wiima menee pää alhaalla ja tekee töitä! Ennen esinettä keräsin liinaa lyhyemmälle, jotta näen varmasti milloin Wiima on esineellä. Esineelle tultaessa annoin vahvistavan maahan-käskyn ja Wiima meni hienosti maahan. Esineellä olo oli hieman rauhatonta, Wiiman pää heilui kun nostin esineen ilmaan, mutta Wiima pysyi kuitenkin maassa. Palkkasin ensin ruualla maahan ja siitä vapautin pallolla. Oli oikea hyvänmielen jälki! :)
maanantai 5. elokuuta 2013
Edistymisen askeleita
Nyt olen selvästi huomannut että Sokka on edistynyt sekä tottiksessa että jäljellä. Puruissa se onkin ollut koko ajan tasaisen hyvä :)
Tottiksessa Sokka on selkeästi parantanut niitä vaikeita liikkeitä eli maahanmenoa ja sivulletuloa. Maahanmeno sujuu jo ilman apukäden ohjausta ja Sokka on selkeästi tietoinen mitä käsky tarkoittaa. Toki nopeutta pitää vielä tulla lisää, mutta se on sitten sen ajan murhe kun tekniikka on hallussa. Sivulletulossa samoin käsky kertoo koiralle jotain, toki tarvitsen käsiapuja ja tässäkin Sokka saisi olla nopeampi ja tiiviimpi, mutta olemme edistyneet!
Jäljellä olemme edenneet pikkuvauojen ruudusta jo pikkuvauvojen jälkeen :) Eli paalulta lähtee askeleet helminauhana, tosin pienellä välillä. Ruokaa luonnollisesti jokaisella askeleella ja olen laittanut enemmän kuin yhden nappulan askeleelle. Ensimmäisen oikean jäljen jo luulin pilanneeni, kun ohjasin Sokkaa kädellä. Näytin siis kädellä jäljen suuntaan, kun Sokka alkoi pyörimään. Ja juuri tämä opastaminenhan on se suuri virhe, koska koira ei opi tekemään itse töitä. Onneksi silti näytin vaan paalulta pari ekaa askelta ja sitten Sokka lähti oikeaan suuntaan. Fiilis oli tämän ekan jäljen jälkeen aika epäuskoinen että näinköhän tämä tästä lähtee.
Mutta kyllä se vaan lähti ja olen tällä hetkellä todella tyytyväinen Sokkan jälkeen. Sokka vetää lujaa paalulle ja luonnollisesti syö hyvin paalulla. Sokka lähtee pyrkimään innokkaasti jäljelle ja etenisi paljon nopeammin jos en pitäisi liinoista kiinni. Ajan siis kahdella liinalla, jotka ovat molempien kainaloiden alta. Ja tarkoituksena on estää koiraa menemästä poikittain jäljellä. Myös etenemistä rajoitetaan ettei rynnitä päättömästi, mutta toisaalta luodaa kovaa halua päästä eteenpäin, koska motivaatio on se mitä pyritään vahvistamaan. Tekniikka hiotaan jäljelläkin sitten myöemmin.
Nyt alkaa Sokkan purukalusto olemaan siinä kunnossa että taitaa ikeniä olla enmmän kuin hampaita :) no onneksi ne uudet hampaat kasvavat sieltä melko nopeasti.
Tottiksessa Sokka on selkeästi parantanut niitä vaikeita liikkeitä eli maahanmenoa ja sivulletuloa. Maahanmeno sujuu jo ilman apukäden ohjausta ja Sokka on selkeästi tietoinen mitä käsky tarkoittaa. Toki nopeutta pitää vielä tulla lisää, mutta se on sitten sen ajan murhe kun tekniikka on hallussa. Sivulletulossa samoin käsky kertoo koiralle jotain, toki tarvitsen käsiapuja ja tässäkin Sokka saisi olla nopeampi ja tiiviimpi, mutta olemme edistyneet!
Jäljellä olemme edenneet pikkuvauojen ruudusta jo pikkuvauvojen jälkeen :) Eli paalulta lähtee askeleet helminauhana, tosin pienellä välillä. Ruokaa luonnollisesti jokaisella askeleella ja olen laittanut enemmän kuin yhden nappulan askeleelle. Ensimmäisen oikean jäljen jo luulin pilanneeni, kun ohjasin Sokkaa kädellä. Näytin siis kädellä jäljen suuntaan, kun Sokka alkoi pyörimään. Ja juuri tämä opastaminenhan on se suuri virhe, koska koira ei opi tekemään itse töitä. Onneksi silti näytin vaan paalulta pari ekaa askelta ja sitten Sokka lähti oikeaan suuntaan. Fiilis oli tämän ekan jäljen jälkeen aika epäuskoinen että näinköhän tämä tästä lähtee.
Mutta kyllä se vaan lähti ja olen tällä hetkellä todella tyytyväinen Sokkan jälkeen. Sokka vetää lujaa paalulle ja luonnollisesti syö hyvin paalulla. Sokka lähtee pyrkimään innokkaasti jäljelle ja etenisi paljon nopeammin jos en pitäisi liinoista kiinni. Ajan siis kahdella liinalla, jotka ovat molempien kainaloiden alta. Ja tarkoituksena on estää koiraa menemästä poikittain jäljellä. Myös etenemistä rajoitetaan ettei rynnitä päättömästi, mutta toisaalta luodaa kovaa halua päästä eteenpäin, koska motivaatio on se mitä pyritään vahvistamaan. Tekniikka hiotaan jäljelläkin sitten myöemmin.
Nyt alkaa Sokkan purukalusto olemaan siinä kunnossa että taitaa ikeniä olla enmmän kuin hampaita :) no onneksi ne uudet hampaat kasvavat sieltä melko nopeasti.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)