maanantai 28. helmikuuta 2011

Wiima juoksee

Eli nyt ne odotetut juoksut sitten alkoi lauantaina. Suunnitelmia tehty asian suhteen :)

Ja nyt sitten Noita pääsee oikein treeniputkeen kun Wiimaa ei voi hallille viedä.

keskiviikko 23. helmikuuta 2011

Noitakin treenaa

Eilen sitten olikin Noidan vuoro päästä hallille tottistelemaan. Ajatuksena kun olisi vielä yrittää saada Noita takaisin kisakentille ja pk-lehteä lukiessa iski päähän vielä halu saada se avoimen luokan hakukoulari. Noidan kanssa treenaaminen kun on vaan melko vaativaa, kun pitää olla se kukkahattu päässä ja kaiken pitää olla kivaa. Kivaa pitää olla myös silti vaikka koira tekisi virheen.

Seuraamisessa oli havaittavissa edistämistä, parilla kevyellä pakotteella se hieman korjaantui mutta katsotaan mitä toistot tekevät...otettiin myös se Noidan vaikein osuus eli henkilöryhmä, koko seuraamisen ajan kehuin paljon ja palkkasin keskellä. Nyt ei ainakaan tullut paineistumista. Jääviäkin muistuttelin, istuminen ok, maahanmeno ok, luoksetulossa törmäys - ei haitannut koska ongelmana on ollut se että Noita paineistuu eteen tullessa. Seisomisessa meni ensin istumaan, mutta toisella kerralla sitten sekin onnistui. Lopuksi vielä eteenmeno palkalla sekin ok.

Ihan lopuksi vielä agilityn pujottelukepit - parin aloitussähläyksen jälkeen lamppu syttyi ne meni loistavasti!

Wiima oli nyt siis tottistauolla vesihännän vuoksi. Otti pienen tömärin keppiä heitellessä ja tuli kerien alas, siitä sitten seurauksena vesihäntä. Hieromalla löysin kyllä ihan muutaman lihasjuminkin, eli tarttis käsitellä vielä muutaman kerran.

keskiviikko 16. helmikuuta 2011

Tottista, vähän agilityä ja lasinsirpaleita

Meidän eilinen tottisryhmä oli niinkin iso kuin minä ja Wiima :) No me saatin sitten touhuta mitä ikinä haluttiin. Aluksi otin muutaman sivulletulon ja huomasin että Wiimalla on taipumus tulla pikkasen liian eteen ja jäädä inan liian auki, muutaman kerran hihnasta jarruttamalla tämä asia korjaantu. Täytyy muistaa siis harjoitella tätäkin aina silloin tällöin.

Sitten sain päähäni ottaa pari agilityestettä kun ne siinä niin sopivasti olivat. Wiima on joskus pienempänä ollut esteillä, mutta laji on jäänyt pk treenien varjoon. No pujottelukepeillä aloitettiin, kepeissä oli ohjurit kiinni joten mun ei tarvinnut sählätä omien käsien kanssa. Toki aluksi hieman jouduin antamaan suuntimia Wiima kun teki muutaman hienon pyörähdyksen pujottelukepin ja ohjurin välissä :) Tosi nopeasti Wiima hoksasi miten kepeillä edetään ja kun jätin patukan loppuun palkaksi niin suoriutui omatoimisesti kepeistä. Tosin ruoka olisi Wiimalle ehdottomasti parempi palkka kuin patukka, koska tuppaa nuo kierrokset nousemaan.

Toisena esteenä otin rengasta, pistin Wiiman istumaan ja menin toiselle puolelle patukan kanssa houkuttelemaan renkaasta läpi. Ihan hyvin Wiima sihtasi paitsi takajalat pari kertaa kolahtivat renkaaseen. No tässäkin tuo ruokapalkka olisi ollut parempi, niin olisi varmasti tuonut keskittymistä mukaan. Ehkä ensi kerralla otan pari nakkia mukaan.

Jatkoin sitten vielä tottiksen treenausta seuraamista jonka aikana otin juoksua ja hidasta kävelyä sekä pari käännöstä. Nyt vasemmalle käännöksetkin olivat hillittyjä kun en itse tee vartalolla liian voimakasta liikettä. Jäävät otin myös, tosin lyhyillä jätöillä. Maahanmenon jouduin uusimaan kun kääntymiseni jälkeen Wiima nosti kyynärpäät ylös. Samoin seisomisessa meni ensin istumaan. Hiomista siis vaatii...

Otin myös hyppynoutoa matalalla hypyllä ja patukan kanssa. Olen äärimmäisen tyytyväinen että heittovaihessa Wiima oli hiljaa ja otti katsekontaktin. Hyppäsi hyvin ja tuli takaisin, luovutusta en vaatinut. Mutta ilokseni huomasin, että pari kertaa patukkaa heitellessä Wiima tarjosi luovutusta eteen ja oli rauhassa pureskelematta! No tietty vapautin ja kehuin!

Lopuksi otin vielä testinomaisesti eteen menon, jossa patukka oli jo valmiina. Niin kuten arvelinkin ei Wiima osannutkaan mennä eteen kun ei kukaan ollut vienyt sinne mitään...no mentiin sitten riittävän lähelle, että Wiima näki patukan (oli kyllä näkyvillä, mutta ei vaan osannut kohdistaa kauempaa) siitä sitten lähetin palkalle.  Pari kertaa toistin niin että laitoin patukan Wiiman huomaamatta ja lähetin läheltä.

Oli pitkästä aikaa superpitkä treeni, mutta hyvin Wiimalla pysyi vire koko treenin ajan. Eikä näin pitkiä treenejä tehdä kuin silloin tällöin, muuten tehdään pari juttua kerrallaan. Mutta totuus on että kuitenkin sen vireen on kestettävä tai oikeastaan Wiiman tapauksessa vietin pysyttävä paketissa koko koesuorituksenkin aikana niin on joskus otettava pitkiäkin treenejä.

Sitten niihin sirpaleisiin.....tänään aamulla sitten Wiima (yllätys että meidän koirista juuri hän...) pyörähteli portaissa sen verran lahjakkaasti että tuuppasi pepullaan portaikossa olleen ikkunan rikki. Onneksi ikkunan ulommainen lasi säilyi ehjänä ja sen takana on ulkoeteinen, tosin kylmä sellainen mutta ei kuitenkaan ole ulos asti reikää. Wiima säilyi myös ehjänä, pepun päältä leikkautui pieni tuppo karvoja siinä kaikki. No sitten vaan uutta ikkunalasia ostamaan...

sunnuntai 13. helmikuuta 2011

aggretreenit :)

Eli eilen sitten treeneissä kaiveltiin taas sitä pimeää puolta eli aggressiota. Hyvin aukee ja mikä parasta Wiima pystyi suorittamaan puhtaan vartioinnin avauksen jälkeen. Hallintaa treenattiin myös suurella häiriöllä, pari huomautusta jouduin antamaan muuten ihan hyvin. Hallinnasta jatkettiin suoraan pakoon ja Wiima omaan tuttuun tyyliinsä kiertää maalimiehen eteen ja jatkaa likettä oikealle, eli kirjaimellisesti pysäyttää maalimiehen. Lopuksi otettiin hyppy lyhyeltä matkalta liukkaan alustan vuoksi. Ennen hyppyä myös availtiin ja olin varma ettei pysy kiinni mutta näin vaan oli kiinni ja pysyi!

torstai 10. helmikuuta 2011

Paino nousee

Wiiman lihotuskuuri tuottaa tulosta. Tammikuun 18. paino oli 25kg tasan ja eilen 9.2. painoa oli 28,3kg.

onnistunut nouto

JEE! Tehtiin Wiiman kanssa onnistunut noutotreeni viime tiistaina. Noutaminenhan ei ole koskaan ollut Wiimalle mikään ongelma vaan se että noutokapula saa kierrokset tappiin välittömästi. Aluksi ongelma oli jopa niin suuri että kun kuljin kapula kädessä niin Wiima roikkui siinä kiinni ja jos kapula oli valmiina kentällä Wiima tuijotti maanisesti kapulaa. Joo hallintaongelma siis...No tähän saatiin hyviä vinkkejä Ivan Balabanovin seminaarissa - annettiin vaan riittävä pakote ja ollaan mustavalkoisia. Heh, niin sitä vaan tarvii ajaa muutama sata kilometriä ja maksaa siitä että joku kertoo sinulle itsestäänselvyyksiä...

Mutta jäljelle jäi se suuri halu taistella kapulasta mun kanssa ja se tuotti sitten taas kapulan pureskelua luovutusvaiheessa. Tämän sain aikaan siillä että palkkasin taistelulla - koska niin kuuluu tehdä - joo siis niille koirille joilla on motivaatio-ongelmia kapulan suhteen EI Wiimalle. Ja heittovaiheessa alkoi piippaus kun kierrokset nousivat. Ja kun ei piippaamalla päässyt, niin sitten tarjottiin haukkumista.

No palattiiin maalimiehemme Makken ohjauksella takaisin alkutekijöihin. Ihan niinkin alkuun kuin pitoharjoituksiin patukan kanssa. Ja treenin aikana mä olin rauhallinen, palkkaaminen oli vain koiran vapauttamista ja päästämistä juoksemaan patukka suussa. Hetken kuluttua kutsuin Wiiman takaisin ja treeni toistettiin. Pari hyvää toistoa ja treenit oli siinä. Tätä sitten jatkettiin kunnes...

...palataan tiistain treeniin. Aloitin treenin patukkaharjoituksilla ja koska se tuntui hyvältä ajattelin olla rohkea ja ottaa kapulan. Kapulana tosin oli sellainen kuminen pampulakapula (olen ottanut sen käyttöön kun pureskeluongelman takia alkoi puiset kärsimään). Otin yhden pitoharjoituksen, sen jälkeen luoksetuloharjoituksen ja koska näissä koiran fiilis vaikutti hyvältä ajattelin olla rohkea ja kokeilla heittoa. No otin Wiiman vierelle ja heitin kapulaa - ekalla varasti, mutta toi hyvin ja luovutuksessa oli RAUHASSA eikä pureskellut niin jopa palkkasin virheellisestä suorituksesta. Sitten vaan uusi yritys, annoin ennen heittoa vielä vahvistavan istu-käskyn ja Wiimä jäi paikoilleen ja oli hiljaa! otti vielä tosi nopeasti katsekontaktin (josta luonollisesti kehuin) ja annoin tuo-käskyn ja ihmeiden aika ei ole ohi ja korrekti luovutus toistui JEE! Siitä hyvä palkka ja noutotreeni loppui siihen. Olipa kiva onnistua :D

torstai 3. helmikuuta 2011

Tottista

Tiistaina käytiin tottistelemassa TVA:n hallilla. Wiiman mielentila oli taas melko korkeella, kun luuli tulevansa purutreeneihin. Seuraamisessa se sitten näkyi aloituksen piippaamisena ja uutena ilmiönä leukojen louskutteluna seuraamisen aikana. Pääsin kuitenkin palkkaamaan liikkeelle lähdössä ilman että piippaa ja treenin edetessä tasaantui muutenkin. Plussana meillä oli poikkeuksellisen paljon yleisöä, seuraavan ryhmän ohjaajat kun olivat jo saapuneet paikalle. Oli hyvä havaita, että ihmismäärä ei Wiimaan juurikaan vaikuta. Viimeisenä harjoituksena otin eteen menon. Jätin patukan niin että Wiima näki mihin se jäi, mutta silti Wiima lähti ilman käskyä mun mukaan ja piti vielä katsekontaktinkin. Toisessa päässä sitten tuijotteli patukkaa, mutta seurasi kuitenkin hyvässä kontaktissa eteni tyypilliseen tapaansa nopeasti patukalle. Tosin perillä hieman haki, vaikka patukka oli ehkä puolen metrin päässä kuonosta :D

Noidan kanssa otettiin eilen pihatottista pitkästä aikaa. Alussa Noita haukahteli, mutta tasaantui nopeasti. Seuraaminen oli ihan ok, tosin edistäminen on edelleen ongelma. Ihan itse olen Noidan edistämään opettanut ja siitä vahvistanut enkä taida jaksaa siihen puuttua, koska ei se kuitenkaan ole mitään ihan järkyttävää. Ja korjaaminen kun todenäköisesti aiheuttaisi painetta sen verran, niin mielummin pieni edistys hyvässä mielentilassa kun anteeksiettäolenolemaassa- seuraaminen. Ja tuolla seuraamisella saa silti kyläkisoista sekä pk- että tokopuolella ihan jees pisteet.

Hain koirille tujumpaa ruokaakin, Frank's:iä edelleen mutta Breeder linen Poweria, jossa on valkuais/rasvasuhde 30/20. Vanhassa Performancessa suhde oli 26/16. Syy vaihtoon oli niin yksinkertainen että Performancea ei ollut yhtään säkkiä :) No ei varmaan ole huono vaihdos varsinkinkun Wiiman lihotuskuuri on edelleen käynnissä. Tuossa Powerissa ei vaan ole rasvoja, joten lisään itse lohiöljyn.