sunnuntai 15. heinäkuuta 2012

Viikonloppu täynnä koirajuttuja

Lauantaina oltiin Wiiman kanssa purutreeneissä ekan kerran sairausloman jälkeen. Vähän oli meno vallatonta, mutta hienosti treenit kuitenkin meni. Aloitettiin vietinvaihdoilla, joissa ei moittimista. Sitten piilonkierrot niin että 5. piilolla oli ensin avustaja palkan kanssa. Toisella kertaa avustaja oli menevinään piilolle, mutta menikin siten puskiin piiloon ja Wiiman oli tarkoitus kiertää piilo, mutta bongasi apparin hajun sieltä puskasta ja ryntäsi sinne. No menin sitten ihan piilon kulmalle lähettämään jolloin kierto onnistui, yllättäen 6. piilolle ei ollut ongelmia mennä. Haukku irotsi hyvin ja maalimies palkkasi haukusta.


Toisella kierroksella piilonkierrot ja nyt Wiima olikin jo vähän paremmin kartalla. Jälleen palkkaus haukusta. Loppuun otettiin vielä kaksi hyppyä lyhyeltä matkalta. Tehtin tarkoituksella kevyet treenit sekä fyysisesti että henkisesti.


Kyllä Wiima vielä melko helposti hengästyy ja ei ole mikään ihmekään kun reilun kuukauden on koira ollut levossa. Mutta hengästyminen ei ole ollenkaan sitä luokkaa mitä se oli kun Wiima alkoi oireilla ja nyt palautuminenkin oli huomattavasti nopeampaa. Kunnonkohotustreenejä siis luonnollisesti tehdään tässä treenien ohessa. 


Tänään sitten puolestani olin Mia Skogsterin tottisseminaarissa kuuntelemassa ja opiskelemassa. Seminaari oli (jälleen kerran) erittäin hyvä ja antoisa. Joka kerta Mialla on antaa jotain uutta ajateltavaa sekä kokeilemisen arvoista ja vanhoja tuttujakin juttuja tuli taas kerrattua. Sen kuummempaa raporttia en lähde kirjotamaan, mutta pääasiat olivat suuripiirtein niin että koiralla pitää olla oikea tunnetila, halu tehdä ja palkkaus pitää olla koiralle oikea. Koiran tulee työskennellä halukkaasti ohjaajan kanssa, josta se saa palkaksi sitten lelulla leikkimisen/taistelun tai ruuan. Äärimmäisen yksinkertaista -heh- Ajattelemisen arvoista oli myös se että joskus pitää tehdä kompromisseja ja miettiä missä kohtaa hyväksyy ns. pienen virheen kun toisaalta liialla toistolla ja hinkkaamisella voi tappaa koiran vireen. Ja kysymys on siis koesuorituksesta.


Otin lopuksi Wiiman kanssa tottikset, pientä seuraamista, jäävät ja eteenmenon. Seuraamisessa keuli melkoisesti ja edisti, mutta ei painanut. Jäävät hyvät, luoksetulo hyvä. Eteenmenon otin takoituksella lyhyeltä matkalta ja hetsaamalla. Katsekontaktin kautta päästin menemään. Ihan OK tottis, nyt sitten aletaan viilaamaan pilkkua ja muistutetaan missä se seuraamisen oikea paikka on. Ja oletettavasti joudumme hiomaan noutoja jonkin verran.


Seminaarissa oli paikalla myös yksi Wiiman pennuista. Hän oli kyllä niin hyvin kasvatettu että oikein hävettää tuon Wiiman kanssa :D Erinomaisen hyvältä näytti myös parivaljakon tottikset ja leikkiminen!

keskiviikko 11. heinäkuuta 2012

Jälkikokeilu

Päästiin eilen pitkästä aikaa Wiiman kanssa treenaamaan jälkeä. Askeleita en laskenut, kulmia oli kolme. Paalulla ruokaa ja parilla ensimäisellä askeleella, sen jälkeen satunnaisesti 1-3 askeleella peräkkäin. Päätin että tämä on sellainen kokeilujälki enkä sen enempää viilaile pilkkua, vaan katson millainen on Wiiman tunnetila kun pitkästä aikaa jäljestellään. Kun otin Wiiman pois autosta se säntäili melkoisesti ja selvästi tiesi että jotain ollaan menosaa tekemään. Kun sanoin että mennään jäljelle, niin Wiima lähti heti hakemaan hallintaa, jolla ollaan menty jälkipaalulle. Selvästi siis halusi päästä tekemään jotain :)

Paalulle lähetys kontaktin kautta ja lähtö sujui hallitusti, mielestäni Wiima jäljseti koko jäljen erittäin hyvin ja hyvässä keskittyneessä ja innokkaassa tunnetilassa. Ensimmäisillä tyhjillä vauhti hieman kasvoi, mutta rytmi säilyi kuitenkin. Kulmissa tulikin suurin yllätys, kun Wiima suoritti ne erittäin hienosti. Ennen kulmaa otin liinaa enemmän tuntumalle valmiina estämään mahdollinen ylimeno. Tällä kertaa ei ollut tarvetta puuttua edes niihin kulmiin.

Olen kyllä supertyytyväinen Wiiman jäljestykseen, vaikka se oli innoissaan niin se innostus oli suunnaattu juuri oikein eli haluun jäljestää ja siitä sai palkaksi lopussa sekä ruuan että pallon.

keskiviikko 4. heinäkuuta 2012

Jälkitarkastuksessa kaikki hyvin

Eilen käytiin Wiiman kanssa jälkitarkastuksessa sairastetun keuhkoputkentulehduksen vuoksi ja kaikki oli mallillaan.Eli saatiin lupa palata normaaliin elämään ja treenaamiseen. Luonnollisesti nyt tauon jälkeen tutkaillaan mikä on Wiiman yleiskunto ja tehdään nousujohteinen suunnitelma syksyä kohden. Onneksi Wiima ei ollut kuitenkaan missään häkkilevossa vaan on ollut vapaana tuossa pihalla, niin ei ihan pohjamudistä lähdetä. Oli kyllä helpottavaa kuulla eläinlääkäriltä hyvät uutiset!