Jo viime vuoden lopulla aloin palkkaamaan Wiimaa pelkästään ruualla, Wiima ei saa patukkaa edes treenin lopuksi. Ja kaiken tämän tarkoituksenahan on se keskittymisen parantaminen ja rauhoittuminen. Seuraamiseen onkin tullut rauhallisuutta eikä liikkeelle lähtö aiheuta niin kovaa keulimista. Noutoihin se ei ole tuonut ainakaan vielä sitä toivottua tulosta, mutta eipä ole pahentanutkaan tilannetta. Pitäisi nyt ottaa vielä se ruokakippo takaisin noutotreeniin, josko se tämän muun ruokapalkan kanssa auttaisi.
Sokkan tottistreenit on ihan jumissa - ja suurimmaksi osaksi ihan oman saamattomuuteni vuoksi. Sokkalle ei tosiaan riitä tämä kerran viikossa treenaaminen. Olisi pitänyt enemmän treenata kotona, mutta en ole yksinkertaisesti jaksanut. Ja tästä podenkin erittäin huonoa omaatuntoa. No eipä auta muu kuin ottaa ryhtiliike ja jättää selittelyt sikseen :) Kyllä Sokka sentään jotain osaa, mutta seuraaminen on vielä ihan lapsen kengissä. Ja jotenkin nyt tuntuu ettei se edes tajua mitä siltä haluan kun tehdään seuraamistreeniä. Ruualla tulee kuitenkin ihan hyvin, mutta lelupalkalla menee hommat ranttaliksi.
Puruihinkin päästään toivottavasti pian palaamaan. Treenien esteenä on ollut mun sappikivikohtaukseni, joiden vuoksi en ole uskaltanut lähteä purutreeneihin koska en halua olla tuolla tien varressa tuskissani. Koska on kyse minusta, niin yllättäen kipukohtauksissa ei ole mitään logiikkaa, vaan voivat alkaa ihan neutraalistakin ruuasta. No ensi viikolla on leikkaus ja siitä toipumisen jälkeen toivottavasti on planeetat kohdillaan ja päästään treenaamaan myös puruja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti