Aurinko on paistanut sen verran suotuisasti, että eilen pääsi tekemään pienen jäljen Sokkalle. En tiedä miten ihmeessä se tiesi että mitä ollaan menossa tekemään, mutta heti autosta päästyään alkoi haistella maata ja veti innoissaan kohti paalua. Sain hädin tuskin laitettua liinan mahan alta ja vietyä paalulle. Pistin Sokkan istumaan ja kontaktista annoin luvan lähteä. Alku oli, kuten arvata saattaa melko hätäinen, ensin vastustin liinalla, mutta parin askeleen jälkeen annoinkin löysää ja se rauhoitti kiirettä hieman. Sokka kuitenkin pysyi jäljen päällä ja pientä rytmiäkin oli havaittavissa. Ensimmäisessä kulmassa Sokka ajoi yli, mutta heti sen jälkeen alkoi etsimään jälkeä kiivaasti. Pienen pyörimisen jälkeen jälki löytyikin ja Sokka jatkoi hienosti itsenäisesti etenemistä. Toinen kulma meni hienosti ilman pyörimisiä ja loppusuorakin jo ehkä hieman rauhallisemmin. Olin laittanut loppuun kipan, jossa palkka oli, mutta Sokka ei aluksi nopeerannut kippaa vaan jatkoi jäljen etsimistä. Sitten kun näytin kippaa, niin toki tuli tohkeissaan syömään herkut.
Olen ihan supertyytyväinen Sokkan jäljestämiseen. Vauhtia oli toki liikaa ja tarkkuutta pitää tulla lisää, mutta se halu ja into millä tuo koira tekee töitä on kerrassaan riemastuttavaa. Toivon että saan sen säilytettyä jatkossakin. Nyt tarvitaan vaan paljon toistoja ja pidempiä jälkiä. Tietty esineilmaisua pitää alkaa myös treenaamaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti