Muutama jälki ja parit tottikset on tullut tehtyä. Mutta koska muistini on äärimmäisen lyhyt, niin kovin pitkää selostusta en voi treeneistä tehdä :)
Viikonloppuna tottiksessa tein kokeenomaista treeniä ilmoittautumisineen. Wiiman tunnetila oli väärä, hieman iloinen, joka sitten näkyi tai oikeastaan tuntui painamisena. Noudoissa edelleen vallattomuutta ja eteenmenossa Wiima lähti ensin tavoittelemaan taakse jäänyttä kapulaa, mutta tuli kuitenkin kutsusta. Toisella kerralla lähti hyvin mutta kentän päässä ei löytänyt palkkaa niin palasi takaisin. Tämä ei sinänsä ole mikään katastrofi koska kuitenkin lähti hyvin. Mutta otin silti vielä uudestaan että Wiimalle jäisi selkeä mielikuva että kyllä se palkka siellä on oli matka kuinka pitkä tahansa ja vaikka sitä ei heti näkyisikään niin kyllä se löytyy.
Eilen kävin Wiimalle vieraalla kentällä ottamassa paikallamakuun häiriötreeniä ja sitä kyllä saattin yllin kyllin. Iso kiitos TVA:n porukoille. Wiima makasi paikallaan hienosti, ainoa "huomautettava" asia oli lonkka-asentoon siirtyminen. Hioin vielä luoksetulon loppuasentoa ja sivulletuloja, näissä kun Wiima keskittyy niin ei ole mitään ongelmia. Vein Wiiman hetkeksi autoon ja otin lopuksi vielä tasamaanoudon ja eteenmenon. Noudossa taas kierrokset nousi vähän liikaa ja tuli piippausta. Eteenmenossa sama juttu kuin viimeksi, Wiima meni täysillä kentän reunaan mutta palasi samantien takaisin kun ei heti huomannut palloa. Näytön jälkeen sitten taas löysi pallon. Tätä täytyy nyt hioa että Wiima etsisi sen pallon.
Jäljistä ei mitään erityistä ole, ihan ok ovat menneet. Palloja, ruokaa ja esineitä on ollut vaihtelevasti. Tänään tein vaikealle alustalle ilman esineitä. Pinta oli kuivaa hiekkaista multaa ja Wiima yllätti mut täysin kun jäljesti ihan mainiosti sillä alustalla. Toisessa kulmassa annoin pienen pakotteen, kun ajoi vähän yli. Olisi varmaan siitä kyllä löytänyt omin avuin, mutta ei ehkä ilman pyörähdystä. Nyt erittäin pienellä pakotteella tarkensi nenää ja jatkoi hyvin. Ihan hyvin olisi voinut esineetkin laittaa, mutta itselle tuli epäusko parin ekan askeleen jälkeen että näinköhän päästään tämä jälki loppuun. Sen verran kuitenkin rohkaistuin että pidensin jälkeä alkuperäisen 50 askeleen suoran sijasta ja tein nyt tosiaan vajaa 200 askelta. Pitäisi vaan luottaa siihen koiraan! Olen nyt antanut Wiimalle liinaa aina välillä suorilla jo siihen 10m saakka eikä ole tuntunut häiritsevän ollenkaan. Ja ihan jäljen alussa onnistuin sähläämään liinan niin että se ei ollut Wiiman etujalkojen välissä, mutta oli kerran kiertyneenä takajalan ympäri. Ja tämä tilanne tuli vasta jälki- käskyn jälkeen. Jouduin selvittämään liinan käsin, mutta sekään ei onneksi haitannut ja Wiima jatkoi jäljestämistä ihan omatoimisesti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti