keskiviikko 18. maaliskuuta 2015

Vuoden eka jälki

Aurinko on paistanut sen verran suotuisasti, että eilen pääsi tekemään pienen jäljen Sokkalle. En tiedä miten ihmeessä se tiesi että mitä ollaan menossa tekemään, mutta heti autosta päästyään alkoi haistella maata ja veti innoissaan kohti paalua. Sain hädin tuskin laitettua liinan mahan alta ja vietyä paalulle. Pistin Sokkan istumaan ja kontaktista annoin luvan lähteä. Alku oli, kuten arvata saattaa melko hätäinen, ensin vastustin liinalla, mutta parin askeleen jälkeen annoinkin löysää ja se rauhoitti kiirettä hieman. Sokka kuitenkin pysyi jäljen päällä ja pientä rytmiäkin oli havaittavissa. Ensimmäisessä kulmassa Sokka ajoi yli, mutta heti sen jälkeen alkoi etsimään jälkeä kiivaasti. Pienen pyörimisen jälkeen jälki löytyikin ja Sokka jatkoi hienosti itsenäisesti etenemistä. Toinen kulma meni hienosti ilman pyörimisiä ja loppusuorakin jo ehkä hieman rauhallisemmin. Olin laittanut loppuun kipan, jossa palkka oli, mutta Sokka ei aluksi nopeerannut kippaa vaan jatkoi jäljen etsimistä. Sitten kun näytin kippaa, niin toki tuli tohkeissaan syömään herkut.

Olen ihan supertyytyväinen Sokkan jäljestämiseen. Vauhtia oli toki liikaa ja tarkkuutta pitää tulla lisää, mutta se halu ja into millä tuo koira tekee töitä on kerrassaan riemastuttavaa. Toivon että saan sen säilytettyä jatkossakin. Nyt tarvitaan vaan paljon toistoja ja pidempiä jälkiä. Tietty esineilmaisua pitää alkaa myös treenaamaan.

keskiviikko 4. maaliskuuta 2015

Se tunne kun lamppu syttyy

Aiemmassa tekstissä olen kertonut, että Sokkan noutoharjoitukset tulevat olemaan pitkä ja kivinen tie. Suurin syy tähän on se että Sokka ei noteeraa noutokapulaa miksikään ja ns. kuollut esine ei ole Sokkalle mielenkiintoinen. Sitkeästi olen lähes joka päivä tarjonnut Sokkalle noutokapulaa suuhun aina ennen ruokailua ja palkannut kun on pitänyt kapulaa suussa.

Reilu viikko sitten jälleen kerran meidän hallitreeneissä kokeilin noutoa ja jestas sentään kun Sokkan päästä kuului NAPS ja ne herneet kohtasivat toisensa. Ensiksi jouduin tuttuun tapaan laittamaan kapulan Sokkan suuhun ja koiran yleisolemushan on tässä harjoituksessa sellainen, että koko koira mahtuisi voirasiaan :D No harjoitus eteni siten että jätin Sokkan istumaan ja lähdin ohjaamaan hihnasta sitä itseäni kohti. Aikaisemminhan Sokka ei ole kyennyt liikkumaan kapula suussa, vaan sylkenyt sen heti pois. Tosiaan nyt kun ohjasin Sokkaa hihnasta niin hitsi vieköön sehän otti askeleita mua kohti ja kapula suussa - tästä luonnollisesti järjestin bileet ja kehuin hirveästi. Sitten Sokka innostui suuresti ja hyppi mua vasten kapula suussa ja juoksi rinkiä. Irrotuksen jälkeen Sokka otti itse kapulan suuhun ja oli tosi innostunut. Tästä Sokka sai kantaa kapulan autoon.

Tämän jälkeen ollaan harjoiteltu samoissa merkeissä, Sokka lähtee hakemaan heitettyä kapulaa hyvin ja tuo sen mulle hyppäämällä. Siitä sitten pidä-käskyllä jää istumaan mun eteen ja pitää kapulaa hienosti ja vapautuksen jälkeen ei halua irrottaa kapulasta vaan haluaa ottaa patukan samaan aikaan suuhun. Kokonaisuushan on vielä hiomaton timantti, mutta nyt ollaan edetty tosi suuri askel eteenpäin.

lauantai 24. tammikuuta 2015

Häiriötreeniä ja treenihäiriö

Sokka pääsi viime viikolla treenaamaan häiriössä ensimmäistä kertaa kun vein sen halliin kokeen aikana. Sokkan reaktio oli varsin positiivinen sillä se ensihämmennyksen jälkeen tarjosi toimintaa mulle. Palkkasin, eli annoin riekkua itseäni vasten jo pelkästä katsekontaktista. Koska Sokkaa ei kiinnostanut ympärillä oleva hälinä, niin päätin myös tehdä hieman tottista. Sokka teki muutaman jäävän liikkeen vauhdista ja pieniä pätkiä seuraamista. Tunnetila oli kohdallaan ja Sokka puhkui intoa saadessaan tehdä hommia, tekniikka ei välttämättä ollut ihan priimaa mutta ei kamalaakaan.

Omissa treeneissä Sokka pääsi puremaan. Vartointihaukku alkaa kyllä jo olemaan melko uskottavaa. Hihaan tulemista treenattiit ohijuoksulla ja Sokka asettui todella tyhmästi maalimieheen nähden ja missasi kaksi ekaa yritystä. Se jos mikä pisti vihaksi ja erittäin suivaantuneena iski täysillä kiinni hihaan kolmannella yrittämällä. Tehtiin muutama toisto niin Sokka sai useamman hyvin onnistuneen purun.

Tänään Sokka teki hallilla noutokapulan pitoharjoitusta ruuan kanssa. Aluksi meinasi venkoilla, mutta suullisella kiellolla rauhoitti otteen hyvin. Jatkamme edelleen harjoituksia sekä kotona että satunnaisesti hallila.

Wiima sen sijaan pääsi tänään yhden mun treeniryhmäläisen koiran häiriökoiraksi. Wiima sai haukkua oikein olan takaa ja tehdä seuraamista patukkapalkalla. Harvinaista herkkua kiihtyvälle koiralle, mutta kyllä se sitten nauttikin. Seuraaminen meni vähän keulien kuten odottaa sopi, mutta vinkumista ei kuulunut. Wiima hoiti kuitenkin tehtävänsä hyvin ja antoi harjoittelevalle koiralle sopivasti häiriötä ilman että aiheutui koirien välistä konfliktia.

sunnuntai 18. tammikuuta 2015

Askel lähempänä tavoitetta

Tänään Wiima teki upean suorituksen Toko-kokeessa, tuloksena Alo1 194/200p. sij. 1. ja kp.


Luoksepäästävyys 10
Tällä kertaa Wiima meni tuomarin kainaloon ja meinasi seota onnesta, mutta sain rauhotettua tilanteen :)

Paikalla makuu 10
Ei erityistä.

Seuraaminen kytkettynä 9
Wiima painoi hieman, josta pistevähennys ei muuta vikaa.

Seuraaminen taluttimetta 9
Sama kun edellä.

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 10
Erittäin korrekti suoritus ja nopea reagointi.

Luoksetulo 10
Mun mielestä aavistuksen hidas verrattuna siihen mitä parhaimmillaan on, mutta toki ripeä suoritus tämäkin oli.

Seisominen seuraamisen yhteydessä 10
Wiima jäi niille sijoilleen käskyn saatuaan ei korjannut edes etutassun askelta loppuun :)

Estehyppy 10
Malttoi hyvin odottaa käskyä ja oli hyvin kuulolla.

Kokonaisvaikutus 10

Olen todella tyytyväinen Wiiman suoritukseen ja ennen kaikkea siihen että nyt viretila oli sopiva. Ja se että tuomari ei pitänyt seuraamisessa pienestä painamisesta on pelkästään sivuseikka ja ns. makuasia. Tuomari heti kysyikin että ollaanko pk-puolella treenattu ja ehdotti että ottaisin toisen käskyn toko seuraamiseen, jolloin koira olisi irti jalasta. No se on tietty totta, että tänään oltaisiin saatu 200p, jos ei olisi painanut (seuraamisten kertoimet 2 ja 4) mutta toisaalta en taida viitsiä lähteä viilailemaan ja tällaisellakin seuraamisella on mahdollisuudet tokossakin vaikka mihin. Mulle tämä suoritus oli täyden 200 pisteen suoritus! Ja ei mun mielestä Wiima edes painanut paljoa, koska mä pystyin hyvin kävelemään suoraan :D

Tänään astuttiin askel lähemmäksi tavoitetta TK1.

lauantai 17. tammikuuta 2015

Pitkän tähtäimen noutotreeniä

Sokka on osoittanut haasteellisuutensa noudon suhteen, lähtee innoissaan hakemaan ja tuokin vauhdilla mutta ei pysähdy eteen eikä pidä kapulaa luovutusasennossa. Sokka kyllä taistelee kapulasta hyvin ja taistelun jälkeen kyllä pitää kapulaa suussa. Mutta koska en halua yhdistää kapulaan taistelua pureskelun ja irroitusongelmien pelossa, niin piti keksiä joku muu juttu. Koska Sokka on hyvä syömään niin siirsin kapulan pitoharjoitukset ruokailun yhteyteen. Yksinkertaisesti ruokaa ei tule ennen kuin kapula on käynyt suussa ja pidetty sitä nätisti. Sokkaa ei kyllä kapula kiinnosta pätkääkään, kuten ei mikään muukaan "kuollut" saalis. Kun näytän kapulaa niin Sokka katselee muualle ja aluksi koitti varastaa ruokakipalle. Treeni menee niin että toisellä kädellä autan suuta auki ja toisella kädellä pistän kapulan suuhun. Aluksi vapautin heti kun kapula oli suussa ja nyt ollaan edistytty sen verran että kapula pysyy jo suussa. Pystyn jo oikaisemaan selän ja kehumaankin varovasti, aiemmin kun kehuminen pudotti kapulan heti. Hyvä juttu on että Sokka pitää kapulaa rauhallisesti, ei pureskele eikä pyörittele. Ote on kuitenkin sen verran luja ettei kapula myöskään hölsky suussa.

Tätä harjoitusta jatketaan kunnes Sokka tajuaa ottaa itse kapulan suuhun pidä-käskyllä ja siitä edetään sitten askel kerrallaan luovutusasentoon tulemiseen kapula suussa aina kapulan poimimiseen. Katsotaan kuinka pitkä prosessi tämä on :)

torstai 1. tammikuuta 2015

2014 meni, tervetuloa 2015

Ja niinhän tässä kävi että vuosi vaihtui ja taas kerran on aika miettiä tulevia suunnitelmia. Viime vuosi ei treenien ja kokeiden suhteen mennyt aivan suunnitelmien mukaan ja pettymyksiä taisi olla enemmän kuin onnistumisia.

Wiima jatkaa tokoilua, tavoitteena TK1. Parin viikon päästä on jälleen koe ja tavoitteena on tietenkin se ykköstulos. Tokon säännöt ovan muuttumassa Elokuussa ja voi olla meidän tokoilut jää siihen. Mutta koskaan ei pidä sanoa ei koskaa. Wiiman kohdalla tuo PK-puoli on täysin avoinna, onko meidän mahdollista startata hakukokeessa - on jos saadaan sopivasti maastotreeniä, mutta saadaanko sitä ei tiedä. IPO-kokeista en osaa sanoa mitään, niissä kun taivaalla on se iso musta pilvi - se jälki nimittäin...

Sokka puolestaan treenaa kestävyyttä niin seuraamiseen kuin paikalla makaamiseen. Seuraamisen painopisteenä on tietenkin hyvä motivaatio, jonka kustannuksella ei lähdetä seuraamista hiomaan. Paikkamakuuta pitää treenata ja paljon, tällä hetkellä suorituksen kesto on ehkä 3 sekunnin luokkaa :D Mutta uskon että se on mahdollista saada koesuorituksen veroiseksi tämän vuoden aikana. Ja koska on pakko asettaa tavoitteita, niin kyllä se on se BH-kokeen suorittaminen loppusyksystä. Katsotaan miten toko-kokeiden suhteen edetään...

Yhteenvetona
Wiima:
TK1
Pk haku?
IPO??

Sokka:
BH
Toko alo??


perjantai 19. joulukuuta 2014

Sokka tottisteli ja vähän purikin

Nyt vihdoin vauvan syntymän jälkeen sain viime sunnuntaille järjestettyä itselleni ja koiralle kunnollisen treeniajan. Wiimalla on juoksut, joten sitä ei treenihalliin voinut ottaa mukaan. Sokkan kanssa olen tehnyt kotipihassa "minuuttitreenejä" joiden tarkoitus on ollut lähinnä hyvä tunnetila ja hauskan pito. Pieniä lisäjuttuja on myös tottikseen tehty mm. täyskäännöstä sekä jäävien liikkeiden suorittamista seuraamisesta. Päätin myös vaihtaa palkan paikkaa oikealle puolelle ja siis tietenkin niin että koira ottaa palkan selän takaa, koska Sokkan seuraamispaikka helposti siirtyy liian eteen kun kierrokset lisääntyy. Palkan paikan vaihdon innoittajana oli eräs henkilö, jolla on Wiiman pentu (ed. pentueesta) ja hän on hienosäätänyt oman koiransa seuraamispaikkaa todella hienosti. Tähän hienosäätöön kuuluu toki muutakin kun vaan palkan antaminen selän takaa, mutta meidän piti aloittaa tästä. Iso kiitos J:lle neuvoista!

Nyt siis kun päästiin ihmisten ilmoille treenaamaan niin päätin tehdä vähän pidemmän treenin, kun niitä peräänkatsojia oli paikalla. Seuraaminen oli ihan kivan oloista ja täyskäännöskin sujui melko hienosti, tosin jos kehun Sokkaa käännöksen jälkeen tulee siihen perään yksi ylimääräinen ohjaajan kiertäminen :D Jäävissä liikkeissä tarvitaan tietenkin vielä apua, mutta Sokka on saanut ajatuksesta kiinni. Hyvin Sokkan motivaatio ja keskittyminen riittää vähän pidempäänkin seuraamispätkään. Jossain vaiheessa musta tuntui että me ei päästä ikinä etenemään siitä muutaman askeleen pätkästä mihinkään. Tosin nyt ollaan syksystä saakka tehty vähän turhaumaa seuraamiseen niin sepä on tuottanut tulosta tuohon fiilispuolelle. Sokka kun ei ole mitenkään saalishörhö, kuten äitinsä, niin se toinen puoli tuo selkeästi draivia tuohon koiraan.

Se mistä olen erityisen tyytyväinen on se että Sokka ensinnäkin näyttää oppivan nopeasti ja kun motivaatio sekä tunnetila on kohdallaan niin se yrittää täysillä. Ja toinen on se että Sokkan mielestä mun sivulle perusasentoon tuleminen on ihan huippu juttu.

Puruissa tehtiin ihan perusjuttuja, koska edellisestä kerrasta on pitä aika. Sokka luonnollisesti haukkuu hyvin ja pyrkii kohti maalimiestä. Itse vähän jännitin että miten pureminen sujuu - lähinnä että meneekö roiskimiseksi kun on niin täpinöissään. Mutta hyvin Sokka iski kiinni ja rauhoittui puruun hienosti. Puruotteen kanssa ei olekaan koskaan ollut ongelmia, täydellä suulla ottaa kiinni. Tuo Sokkan tuottama spontaani aggressio on kyllä hämmentävää näin Wiiman jälkeen. Sokka ei käänny saaliille kovin helposti, mutta sitäkin löytyy kuitenkin riittävästi. Ja kaiken lisäksi tuo koira on silti sosiaalinen maailmanrakastaja :) Tosin viime  juhannuksena erään "jotain muutakin kuin kansalaisluottamusta"-nauttineen miehen kanssa huomasin että Sokka pitää kyllä laumastaan huolta. Vaikka mitään väkivallan uhkaa ei ollut, niin Sokka kyllä ilmoitti ettei tarvi tulla edes juttelemaan liian lähelle. Ei tullut mitään räkäagressiota vaan möreä murina ja silmiin tuijotus, tosin jos tämä mies olisi tullut lähemmäksi niin luulen että haukku olisi irronnut hyvinkin :) Hienoa käytöstä siis koiralta!

No tästä toivottavasti päästään jatkamaa treenejä, niin että saataisiin jotain aikaiseksikin. Vaikka en pidä mitään aikataulua niin kyllä se BH-koe siellä takaraivossa ensi vuodelle vähän kummittelee.