Eikös se niin mene että ensin ilmoitetaan koira kokeeseen ja sen jälkeen googletetaan että mitäs siinä kokeessa sitten oikein tehdään. Näin juuri kävi pari viikkoa sitten, kun ilmotin Sokka toko kokeeseen. No eipä meidän tavoitteet ole kovin korkealla, mutta toki me silti ollaan treenattu joka ilta vähän. Itseäni kiinnostaa nähdä että miten meidän tunnetila kestää läpi kokeen ja erityisesti seuraamisen ajan. Sokka on mulle vielä(kin) hieman mysteeri että miten se reagoi mun omaan toimintaani ja nyt tulee testattua että miten se reagoi kun mä jännitän.
Toistojahan Sokka ei kestä useita ja se paineistuu helposti jos se ei tajua mitä minä siltä haluan. Sokka kun haluaa suorittaa asiat hyvin, niin konflikti saa sen hämilleen. Onneksi tässä koirassa on ominaisuutena myös huonomuistisuus (joku voisi kutsua sitä kovuudeksi) niin tilanteet nollaantuu helposti. Palkkaaminen on helppoa sekä ruualla, taistelulla ja laumavietillä. Viimeisimmästä olen erityisen mielissäni, se kun ei aina ole itsestäänselvyys.
Nyt me sitten otetaan askel kohti tuntematonta ja katsotaan miten meidän käy.
tiistai 13. lokakuuta 2015
maanantai 8. kesäkuuta 2015
Wiima TK1 ja kisakuulumiset SM-kisoista
Lauantaina olin Wiiman kanssa Tampereella Tokon SM-kisoissa edustamassa TVA Pori ry:n joukkuetta. Meidän osalta kisat menivät hienosti, saatiin 171 pistettä ja koska tämä oli kolmas ykköstulos niin samalla Wiima sai koulutustunnuksen TK1. Sijoituksemme oli 30/58 henkilökohtaisessa kisassa.
Wiima ei ollut ihan parhaassa tikissä suorituksen aikana ja hämmennyin siitä jonkin verran ja siihen päälle kisajännitys niin tilanne on aika toivoton. Yleensähän Wiiman ongelma on liian korkea viretila ja kuumuminen, nyt viretila ei totisesti ollut liian korkealla. Ja koska tällaista ei ole ennen ollut en oikein osannut tehdä asialle mitään. Se miksi näin oli on vaikea sanoa, mutta pitkä odottelu lämpimässä kelissä saattoi tehdä osansa. Eihän me olla koskaan oltu tilanteessa, jossa koiran pitää odottaa kisapaikalla näin pitkään, vaan suorittamaan on päässyt suoraan autosta.
Hihnassa seuraamisessa aloituksessa säädin itse hihnan kanssa ja jätin sen tuomarin mielestä liian kireälle. Hihna ei siis ollut mun mielestä liian kireä, mutta ehkä se sitten oli liian lyhyellä. Wiima seurasi todella huonosti, seuraaminen muistutti enemmän sunnuntaikävelyä kuin seuraamista. Tätä ennen oli kuitenin ollut jo hyppy ja liikkeestä maahan, joissa hyvä fiilis ja molemmista 10. Sunnuntaikävelystä liian kireällä hihnalla 7.
Seuraavassa kehässä luoksetulo, joka meni muuten ihan kivasti mutta sivulle käskyn annettuani Wiima korjasi itseään vaan lähemmäksi. Jouduin antamaan toisen sivulle käskyn, joka sitten meni perille. Tästä 8.
Vapaana seuraaminen taas aivan järkyttävän huonoa. Ei puhettakaan että olisi ollut sitä tasoa mitä Wiima oikeasti osaa suorittaa. Pahimpana viimeisessä täyskäännöksessä Wiima jäi HAISTELEMAAN ruhotuppoa ja jouduin antamaan lisäkäskyn. Mä olin tästä todella järkyttynyt (no vähintään ihmeissäni) ja varmaan ilmeeni oli myös WTF. Pisteet kuitenkin 8.
Koko hämmästyksen kruunasi seisomaan jäänti, jossa jouduin liikkeelle lähtiessä antamaan lisäkäskyn, kun frouva vaan istui perseellään kaikessa rauhassa. Itse suoritus oli sitten hyvä. Pisteet 8.
Lopuksi paikalla makaaminen, jossa ei ongelmia -> 10.
Suorituksen jälkeen olin pettynyt ja kun varsinkin seuraamisissa oli fiilis että koira on perässä vedettävä eikä se tuntunut lainkaan rennolta itselle. Ja tosiaan koska Wiima yleensä on sen toisen äärilaidan edustaja. Ja harmitti myös noi koiran omat mokat luoksetulossa ja se haistelu seuraamisessa varsinkin kun kehän ulkopuolella Wiima teki ne liikkeet superhyvin. Kuitenkin siinä sitten pisteitä laskiessani ja ollessani melko varma ykköstuloksesta kääntyi ajatus positiiviseksi ja kun tarkastelin kokonaisuutta olin ihan tyytyväinen.
Katsotaan mitä me nyt sitten seuraavaksi suunnitellaan. Uusia tokosääntöjä olen kyllä lueskellut ja Wiima on niitä jo treenannutkin...toki vielä vanhoillakin säännöillä ehtisi korkkaamaan avoimen luokan. Eikä kai sitä ajatusta pk-kisoistakaan ole vielä haudattu.
Wiima ei ollut ihan parhaassa tikissä suorituksen aikana ja hämmennyin siitä jonkin verran ja siihen päälle kisajännitys niin tilanne on aika toivoton. Yleensähän Wiiman ongelma on liian korkea viretila ja kuumuminen, nyt viretila ei totisesti ollut liian korkealla. Ja koska tällaista ei ole ennen ollut en oikein osannut tehdä asialle mitään. Se miksi näin oli on vaikea sanoa, mutta pitkä odottelu lämpimässä kelissä saattoi tehdä osansa. Eihän me olla koskaan oltu tilanteessa, jossa koiran pitää odottaa kisapaikalla näin pitkään, vaan suorittamaan on päässyt suoraan autosta.
Hihnassa seuraamisessa aloituksessa säädin itse hihnan kanssa ja jätin sen tuomarin mielestä liian kireälle. Hihna ei siis ollut mun mielestä liian kireä, mutta ehkä se sitten oli liian lyhyellä. Wiima seurasi todella huonosti, seuraaminen muistutti enemmän sunnuntaikävelyä kuin seuraamista. Tätä ennen oli kuitenin ollut jo hyppy ja liikkeestä maahan, joissa hyvä fiilis ja molemmista 10. Sunnuntaikävelystä liian kireällä hihnalla 7.
Seuraavassa kehässä luoksetulo, joka meni muuten ihan kivasti mutta sivulle käskyn annettuani Wiima korjasi itseään vaan lähemmäksi. Jouduin antamaan toisen sivulle käskyn, joka sitten meni perille. Tästä 8.
Vapaana seuraaminen taas aivan järkyttävän huonoa. Ei puhettakaan että olisi ollut sitä tasoa mitä Wiima oikeasti osaa suorittaa. Pahimpana viimeisessä täyskäännöksessä Wiima jäi HAISTELEMAAN ruhotuppoa ja jouduin antamaan lisäkäskyn. Mä olin tästä todella järkyttynyt (no vähintään ihmeissäni) ja varmaan ilmeeni oli myös WTF. Pisteet kuitenkin 8.
Koko hämmästyksen kruunasi seisomaan jäänti, jossa jouduin liikkeelle lähtiessä antamaan lisäkäskyn, kun frouva vaan istui perseellään kaikessa rauhassa. Itse suoritus oli sitten hyvä. Pisteet 8.
Lopuksi paikalla makaaminen, jossa ei ongelmia -> 10.
Suorituksen jälkeen olin pettynyt ja kun varsinkin seuraamisissa oli fiilis että koira on perässä vedettävä eikä se tuntunut lainkaan rennolta itselle. Ja tosiaan koska Wiima yleensä on sen toisen äärilaidan edustaja. Ja harmitti myös noi koiran omat mokat luoksetulossa ja se haistelu seuraamisessa varsinkin kun kehän ulkopuolella Wiima teki ne liikkeet superhyvin. Kuitenkin siinä sitten pisteitä laskiessani ja ollessani melko varma ykköstuloksesta kääntyi ajatus positiiviseksi ja kun tarkastelin kokonaisuutta olin ihan tyytyväinen.
Katsotaan mitä me nyt sitten seuraavaksi suunnitellaan. Uusia tokosääntöjä olen kyllä lueskellut ja Wiima on niitä jo treenannutkin...toki vielä vanhoillakin säännöillä ehtisi korkkaamaan avoimen luokan. Eikä kai sitä ajatusta pk-kisoistakaan ole vielä haudattu.
keskiviikko 18. maaliskuuta 2015
Vuoden eka jälki
Aurinko on paistanut sen verran suotuisasti, että eilen pääsi tekemään pienen jäljen Sokkalle. En tiedä miten ihmeessä se tiesi että mitä ollaan menossa tekemään, mutta heti autosta päästyään alkoi haistella maata ja veti innoissaan kohti paalua. Sain hädin tuskin laitettua liinan mahan alta ja vietyä paalulle. Pistin Sokkan istumaan ja kontaktista annoin luvan lähteä. Alku oli, kuten arvata saattaa melko hätäinen, ensin vastustin liinalla, mutta parin askeleen jälkeen annoinkin löysää ja se rauhoitti kiirettä hieman. Sokka kuitenkin pysyi jäljen päällä ja pientä rytmiäkin oli havaittavissa. Ensimmäisessä kulmassa Sokka ajoi yli, mutta heti sen jälkeen alkoi etsimään jälkeä kiivaasti. Pienen pyörimisen jälkeen jälki löytyikin ja Sokka jatkoi hienosti itsenäisesti etenemistä. Toinen kulma meni hienosti ilman pyörimisiä ja loppusuorakin jo ehkä hieman rauhallisemmin. Olin laittanut loppuun kipan, jossa palkka oli, mutta Sokka ei aluksi nopeerannut kippaa vaan jatkoi jäljen etsimistä. Sitten kun näytin kippaa, niin toki tuli tohkeissaan syömään herkut.
Olen ihan supertyytyväinen Sokkan jäljestämiseen. Vauhtia oli toki liikaa ja tarkkuutta pitää tulla lisää, mutta se halu ja into millä tuo koira tekee töitä on kerrassaan riemastuttavaa. Toivon että saan sen säilytettyä jatkossakin. Nyt tarvitaan vaan paljon toistoja ja pidempiä jälkiä. Tietty esineilmaisua pitää alkaa myös treenaamaan.
Olen ihan supertyytyväinen Sokkan jäljestämiseen. Vauhtia oli toki liikaa ja tarkkuutta pitää tulla lisää, mutta se halu ja into millä tuo koira tekee töitä on kerrassaan riemastuttavaa. Toivon että saan sen säilytettyä jatkossakin. Nyt tarvitaan vaan paljon toistoja ja pidempiä jälkiä. Tietty esineilmaisua pitää alkaa myös treenaamaan.
keskiviikko 4. maaliskuuta 2015
Se tunne kun lamppu syttyy
Aiemmassa tekstissä olen kertonut, että Sokkan noutoharjoitukset tulevat olemaan pitkä ja kivinen tie. Suurin syy tähän on se että Sokka ei noteeraa noutokapulaa miksikään ja ns. kuollut esine ei ole Sokkalle mielenkiintoinen. Sitkeästi olen lähes joka päivä tarjonnut Sokkalle noutokapulaa suuhun aina ennen ruokailua ja palkannut kun on pitänyt kapulaa suussa.
Reilu viikko sitten jälleen kerran meidän hallitreeneissä kokeilin noutoa ja jestas sentään kun Sokkan päästä kuului NAPS ja ne herneet kohtasivat toisensa. Ensiksi jouduin tuttuun tapaan laittamaan kapulan Sokkan suuhun ja koiran yleisolemushan on tässä harjoituksessa sellainen, että koko koira mahtuisi voirasiaan :D No harjoitus eteni siten että jätin Sokkan istumaan ja lähdin ohjaamaan hihnasta sitä itseäni kohti. Aikaisemminhan Sokka ei ole kyennyt liikkumaan kapula suussa, vaan sylkenyt sen heti pois. Tosiaan nyt kun ohjasin Sokkaa hihnasta niin hitsi vieköön sehän otti askeleita mua kohti ja kapula suussa - tästä luonnollisesti järjestin bileet ja kehuin hirveästi. Sitten Sokka innostui suuresti ja hyppi mua vasten kapula suussa ja juoksi rinkiä. Irrotuksen jälkeen Sokka otti itse kapulan suuhun ja oli tosi innostunut. Tästä Sokka sai kantaa kapulan autoon.
Tämän jälkeen ollaan harjoiteltu samoissa merkeissä, Sokka lähtee hakemaan heitettyä kapulaa hyvin ja tuo sen mulle hyppäämällä. Siitä sitten pidä-käskyllä jää istumaan mun eteen ja pitää kapulaa hienosti ja vapautuksen jälkeen ei halua irrottaa kapulasta vaan haluaa ottaa patukan samaan aikaan suuhun. Kokonaisuushan on vielä hiomaton timantti, mutta nyt ollaan edetty tosi suuri askel eteenpäin.
Reilu viikko sitten jälleen kerran meidän hallitreeneissä kokeilin noutoa ja jestas sentään kun Sokkan päästä kuului NAPS ja ne herneet kohtasivat toisensa. Ensiksi jouduin tuttuun tapaan laittamaan kapulan Sokkan suuhun ja koiran yleisolemushan on tässä harjoituksessa sellainen, että koko koira mahtuisi voirasiaan :D No harjoitus eteni siten että jätin Sokkan istumaan ja lähdin ohjaamaan hihnasta sitä itseäni kohti. Aikaisemminhan Sokka ei ole kyennyt liikkumaan kapula suussa, vaan sylkenyt sen heti pois. Tosiaan nyt kun ohjasin Sokkaa hihnasta niin hitsi vieköön sehän otti askeleita mua kohti ja kapula suussa - tästä luonnollisesti järjestin bileet ja kehuin hirveästi. Sitten Sokka innostui suuresti ja hyppi mua vasten kapula suussa ja juoksi rinkiä. Irrotuksen jälkeen Sokka otti itse kapulan suuhun ja oli tosi innostunut. Tästä Sokka sai kantaa kapulan autoon.
Tämän jälkeen ollaan harjoiteltu samoissa merkeissä, Sokka lähtee hakemaan heitettyä kapulaa hyvin ja tuo sen mulle hyppäämällä. Siitä sitten pidä-käskyllä jää istumaan mun eteen ja pitää kapulaa hienosti ja vapautuksen jälkeen ei halua irrottaa kapulasta vaan haluaa ottaa patukan samaan aikaan suuhun. Kokonaisuushan on vielä hiomaton timantti, mutta nyt ollaan edetty tosi suuri askel eteenpäin.
lauantai 24. tammikuuta 2015
Häiriötreeniä ja treenihäiriö
Sokka pääsi viime viikolla treenaamaan häiriössä ensimmäistä kertaa kun vein sen halliin kokeen aikana. Sokkan reaktio oli varsin positiivinen sillä se ensihämmennyksen jälkeen tarjosi toimintaa mulle. Palkkasin, eli annoin riekkua itseäni vasten jo pelkästä katsekontaktista. Koska Sokkaa ei kiinnostanut ympärillä oleva hälinä, niin päätin myös tehdä hieman tottista. Sokka teki muutaman jäävän liikkeen vauhdista ja pieniä pätkiä seuraamista. Tunnetila oli kohdallaan ja Sokka puhkui intoa saadessaan tehdä hommia, tekniikka ei välttämättä ollut ihan priimaa mutta ei kamalaakaan.
Omissa treeneissä Sokka pääsi puremaan. Vartointihaukku alkaa kyllä jo olemaan melko uskottavaa. Hihaan tulemista treenattiit ohijuoksulla ja Sokka asettui todella tyhmästi maalimieheen nähden ja missasi kaksi ekaa yritystä. Se jos mikä pisti vihaksi ja erittäin suivaantuneena iski täysillä kiinni hihaan kolmannella yrittämällä. Tehtiin muutama toisto niin Sokka sai useamman hyvin onnistuneen purun.
Tänään Sokka teki hallilla noutokapulan pitoharjoitusta ruuan kanssa. Aluksi meinasi venkoilla, mutta suullisella kiellolla rauhoitti otteen hyvin. Jatkamme edelleen harjoituksia sekä kotona että satunnaisesti hallila.
Wiima sen sijaan pääsi tänään yhden mun treeniryhmäläisen koiran häiriökoiraksi. Wiima sai haukkua oikein olan takaa ja tehdä seuraamista patukkapalkalla. Harvinaista herkkua kiihtyvälle koiralle, mutta kyllä se sitten nauttikin. Seuraaminen meni vähän keulien kuten odottaa sopi, mutta vinkumista ei kuulunut. Wiima hoiti kuitenkin tehtävänsä hyvin ja antoi harjoittelevalle koiralle sopivasti häiriötä ilman että aiheutui koirien välistä konfliktia.
Omissa treeneissä Sokka pääsi puremaan. Vartointihaukku alkaa kyllä jo olemaan melko uskottavaa. Hihaan tulemista treenattiit ohijuoksulla ja Sokka asettui todella tyhmästi maalimieheen nähden ja missasi kaksi ekaa yritystä. Se jos mikä pisti vihaksi ja erittäin suivaantuneena iski täysillä kiinni hihaan kolmannella yrittämällä. Tehtiin muutama toisto niin Sokka sai useamman hyvin onnistuneen purun.
Tänään Sokka teki hallilla noutokapulan pitoharjoitusta ruuan kanssa. Aluksi meinasi venkoilla, mutta suullisella kiellolla rauhoitti otteen hyvin. Jatkamme edelleen harjoituksia sekä kotona että satunnaisesti hallila.
Wiima sen sijaan pääsi tänään yhden mun treeniryhmäläisen koiran häiriökoiraksi. Wiima sai haukkua oikein olan takaa ja tehdä seuraamista patukkapalkalla. Harvinaista herkkua kiihtyvälle koiralle, mutta kyllä se sitten nauttikin. Seuraaminen meni vähän keulien kuten odottaa sopi, mutta vinkumista ei kuulunut. Wiima hoiti kuitenkin tehtävänsä hyvin ja antoi harjoittelevalle koiralle sopivasti häiriötä ilman että aiheutui koirien välistä konfliktia.
sunnuntai 18. tammikuuta 2015
Askel lähempänä tavoitetta
Tänään Wiima teki upean suorituksen Toko-kokeessa, tuloksena Alo1 194/200p. sij. 1. ja kp.
Luoksepäästävyys 10
Tällä kertaa Wiima meni tuomarin kainaloon ja meinasi seota onnesta, mutta sain rauhotettua tilanteen :)
Paikalla makuu 10
Ei erityistä.
Seuraaminen kytkettynä 9
Wiima painoi hieman, josta pistevähennys ei muuta vikaa.
Seuraaminen taluttimetta 9
Sama kun edellä.
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 10
Erittäin korrekti suoritus ja nopea reagointi.
Luoksetulo 10
Mun mielestä aavistuksen hidas verrattuna siihen mitä parhaimmillaan on, mutta toki ripeä suoritus tämäkin oli.
Seisominen seuraamisen yhteydessä 10
Wiima jäi niille sijoilleen käskyn saatuaan ei korjannut edes etutassun askelta loppuun :)
Estehyppy 10
Malttoi hyvin odottaa käskyä ja oli hyvin kuulolla.
Kokonaisvaikutus 10
Olen todella tyytyväinen Wiiman suoritukseen ja ennen kaikkea siihen että nyt viretila oli sopiva. Ja se että tuomari ei pitänyt seuraamisessa pienestä painamisesta on pelkästään sivuseikka ja ns. makuasia. Tuomari heti kysyikin että ollaanko pk-puolella treenattu ja ehdotti että ottaisin toisen käskyn toko seuraamiseen, jolloin koira olisi irti jalasta. No se on tietty totta, että tänään oltaisiin saatu 200p, jos ei olisi painanut (seuraamisten kertoimet 2 ja 4) mutta toisaalta en taida viitsiä lähteä viilailemaan ja tällaisellakin seuraamisella on mahdollisuudet tokossakin vaikka mihin. Mulle tämä suoritus oli täyden 200 pisteen suoritus! Ja ei mun mielestä Wiima edes painanut paljoa, koska mä pystyin hyvin kävelemään suoraan :D
Tänään astuttiin askel lähemmäksi tavoitetta TK1.
Luoksepäästävyys 10
Tällä kertaa Wiima meni tuomarin kainaloon ja meinasi seota onnesta, mutta sain rauhotettua tilanteen :)
Paikalla makuu 10
Ei erityistä.
Seuraaminen kytkettynä 9
Wiima painoi hieman, josta pistevähennys ei muuta vikaa.
Seuraaminen taluttimetta 9
Sama kun edellä.
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 10
Erittäin korrekti suoritus ja nopea reagointi.
Luoksetulo 10
Mun mielestä aavistuksen hidas verrattuna siihen mitä parhaimmillaan on, mutta toki ripeä suoritus tämäkin oli.
Seisominen seuraamisen yhteydessä 10
Wiima jäi niille sijoilleen käskyn saatuaan ei korjannut edes etutassun askelta loppuun :)
Estehyppy 10
Malttoi hyvin odottaa käskyä ja oli hyvin kuulolla.
Kokonaisvaikutus 10
Olen todella tyytyväinen Wiiman suoritukseen ja ennen kaikkea siihen että nyt viretila oli sopiva. Ja se että tuomari ei pitänyt seuraamisessa pienestä painamisesta on pelkästään sivuseikka ja ns. makuasia. Tuomari heti kysyikin että ollaanko pk-puolella treenattu ja ehdotti että ottaisin toisen käskyn toko seuraamiseen, jolloin koira olisi irti jalasta. No se on tietty totta, että tänään oltaisiin saatu 200p, jos ei olisi painanut (seuraamisten kertoimet 2 ja 4) mutta toisaalta en taida viitsiä lähteä viilailemaan ja tällaisellakin seuraamisella on mahdollisuudet tokossakin vaikka mihin. Mulle tämä suoritus oli täyden 200 pisteen suoritus! Ja ei mun mielestä Wiima edes painanut paljoa, koska mä pystyin hyvin kävelemään suoraan :D
Tänään astuttiin askel lähemmäksi tavoitetta TK1.
lauantai 17. tammikuuta 2015
Pitkän tähtäimen noutotreeniä
Sokka on osoittanut haasteellisuutensa noudon suhteen, lähtee innoissaan hakemaan ja tuokin vauhdilla mutta ei pysähdy eteen eikä pidä kapulaa luovutusasennossa. Sokka kyllä taistelee kapulasta hyvin ja taistelun jälkeen kyllä pitää kapulaa suussa. Mutta koska en halua yhdistää kapulaan taistelua pureskelun ja irroitusongelmien pelossa, niin piti keksiä joku muu juttu. Koska Sokka on hyvä syömään niin siirsin kapulan pitoharjoitukset ruokailun yhteyteen. Yksinkertaisesti ruokaa ei tule ennen kuin kapula on käynyt suussa ja pidetty sitä nätisti. Sokkaa ei kyllä kapula kiinnosta pätkääkään, kuten ei mikään muukaan "kuollut" saalis. Kun näytän kapulaa niin Sokka katselee muualle ja aluksi koitti varastaa ruokakipalle. Treeni menee niin että toisellä kädellä autan suuta auki ja toisella kädellä pistän kapulan suuhun. Aluksi vapautin heti kun kapula oli suussa ja nyt ollaan edistytty sen verran että kapula pysyy jo suussa. Pystyn jo oikaisemaan selän ja kehumaankin varovasti, aiemmin kun kehuminen pudotti kapulan heti. Hyvä juttu on että Sokka pitää kapulaa rauhallisesti, ei pureskele eikä pyörittele. Ote on kuitenkin sen verran luja ettei kapula myöskään hölsky suussa.
Tätä harjoitusta jatketaan kunnes Sokka tajuaa ottaa itse kapulan suuhun pidä-käskyllä ja siitä edetään sitten askel kerrallaan luovutusasentoon tulemiseen kapula suussa aina kapulan poimimiseen. Katsotaan kuinka pitkä prosessi tämä on :)
Tätä harjoitusta jatketaan kunnes Sokka tajuaa ottaa itse kapulan suuhun pidä-käskyllä ja siitä edetään sitten askel kerrallaan luovutusasentoon tulemiseen kapula suussa aina kapulan poimimiseen. Katsotaan kuinka pitkä prosessi tämä on :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)