Päätin nyt sitten vuoden harkinnan jälkeen oikeasti aloittaa jälleen Noidan treenaamisen hakukokeeseen. Meidänhän piti siis unohtaa koko hakuilu ja siirtyä jäljelle, mutta mielessä on vaan silti kaihertanut paluu hakumetsiin. Ja syy miksi jo koko hakuilu (ja oikeastaan kaikki kisaaminen) jäi tauolle oli kisoissa esiintyvä kova paineistuminen ja valeilmaisut. Viimeisissä kisoissa (-09) juostuaan muutaman metrin Noita otti rullaa suuhun koko ajan jo ekalta pistolta lähtien. Parin piston jälkeen luonnollisesti keskeytin. Silloin ajattelin ettei ikinä enää. Ja silloin myös suorastaan vitutti että Noitaa on aluksi treenattu väärin, väärässä tunnetilassa ja vahvistettu sitä hemmetin epävarmuutta. Ja vituttaahan se vieläkin. No virheistä ei voi kun oppia. Ja tässä hyvä esimerkki miten kullanarvoinen on osaava treeniryhmä.
Mutta mutta, nyt siis vuoden tauolla olon jälkeen otettiin ilmaisutreeniä kotipihassa. Ja ilmaisuhan vaihtui nyt sitten haukkuun. Noita on ihan alun alkaen ilmaissut haukkumalla, mutta epävarmuuden vuoksi kuitenkin vaihdoin rullaan. Kuitenkin uskon että Noidan pää kestää ihan hyvin haukkua äijällä, sillä haun maalimies ei reagoi koiraan eikä anna uhkaa.
Tänään siis ensin haukutin Noitaa, joka ei todellakaan ole vaikeata sillä Noita haukku todella helposti ja mielellään. Eipä tarvinnut paljoa vihjailla, kun haukku aukesi. Sitten jätin Noidan isännän käsiin ja menin autotallin oven taakse piiloon ja isäntä lähetti Noidan "etsimään". Aluksi Noita pyöri iloisena ympärillä, mutta ollessani vaan passiivinen alkoin Noita haukkumaan. Muutaman haukun jälkeen vapautin ja heitin patukan. Pieni juttuhan tämä on, mutta hyvältä tuntui ja sain treenikipinän syttymään. Tiedän kyllä että edessä on vielä mutkiakin eikä tämä ole hetkessä valmis. Mutta nyt on edes se motivaatio treenata.
Voin olla hakoteilläkin, mutta nyt olen päättänyt että Noidan ilmaisutreenissä palkataan patukalla. Ruoka rauhoittaisi mutta laskee myös viettiä. Ja vaikka Noita rallaa patukan kanssa, niin silti se palkataan patukalla. Noita kyllä rakastaa myös ruokaa ja nakkeja ym. mutta se patukan herättämä positiivinen saalisviettihömppä on se mitä nyt haluan koiran kokevan äijällä. Ja ajattelin myös että alusta asti opetan niin että maalimies vahvistaa ainoastaan kehuilla ei mitään vartaloapuja. Maalimies myös täysin liikkumatta, kunnes tulee "vapaa"-käsky ennen patukan heittoa. Pohdein myös koko käskysanan vaihtoa, eli loisin uuden mielentilan uudella käskyllä.
Varsinaiseen hakutyöskentelyyn en usko että Noita tarvitsee hirveästi muistutusta, kunhan osaan pitää koiran mielentilan hyvänä ja jos nyt saataisiin vielä se motivaatio äijään niin eiköhän me päästä kisoihin tänä kesänä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti