maanantai 23. huhtikuuta 2012

Motivaatiojälki

Viimeisen päivityksen jälkeen on tullut tehtyä lisää paskoja jälkiä. Wiima tuli parille jäljelle "takki auki" ja kun vähän tiukemmin pistin akkaa ruotuun niin sitten jäljestys meni sellaiseksi liian paineistuneeksi. Ja nyt kun niistä jäljistä on jo kulunut vähän aikaa niin ei edes muista tarkkaan mitä siellä tapahtui, joten en sen tarkemmin lähde niitä purkamaan.

Pidettiin jäljeltä taukoa kolme päivää, koska olin viikonlopun reissussa. Tänään sitten taas reippaasti suunnattiin nurmikolle. Nyt oli siis takoitus tehdä motivaatiojälki eikä vaatia kurinalaista jäljestämistä. Ensin otin esineilmaisun uudella esineellä (nahkainen) ja nyt sitä vähän tökittiin. Huomautin ihan vähän suullisesti ja palkkasin pallolla. Sitten mentiin jäljen alkuun ja Wiima tarjoaakin jo omatoimisesti sivulletuloa ja kontaktia. Laitoin liinan valmiiksi ja lähetin paalulle. Paalulle olin laittanut ruokaa ja 4 ensimmäiseen askeleeseen, ja kehuin Wiimaa myös kovin kun lähti paalulta. Jäljellä oli muuten ruokaa normaalisti 1-3 askelta peräkkäin n. 4-10 askeleen välein. Wiima jäljesti kyllä jäljen päällä, mutta vauhti kyllä nousi, mutta koska mun ei tarvinnut vielä juosta niin en tehnyt muuta kuin pidin liinaa tuntumalla.

Ensimmäinen esine ilmaistiin hyvin ja palkkasin pallolla, lisäksi laitoin ruuan seuraavaan askeleeseen. Kulmia oli kaiken kaikkiaan 4kpl, jotka kaikki tyhjiä. Wiima ajoi ne ihan kivasti, yhden (muistaakseni toisen) meni aika vauhdikkaasti ehkä jopa hieman juosten, mutta tasoittui sitten ruuan kohdalla. Viimeinen kulma olikin sitten huono ja ihan mun ajattelemattomuuden takia. Olin laittanut esineen melkein heti kulman jälkeen ja ennen kulmaa Wiima bongasi sen esineen ja olisi halunnut oikaista kulman yli suoraan esineelle. Nyt poikkesin periaatteesta ja ohjasin Wiimaa jäljestämään. Seuraavalla askeleella oli ruokaa ja näytin kädellä suuntaa, mutta ruoka ei siinä kohtaa kiinnostanut kun esine oli jo nähty. Otin liiasta kiinni ihan kaulapannan läheltä ja ohjasin Wiiman pään alas ja näytin ruokaa, niin sain Wiiman jäljestämään. Ei se mitään ihan superia ollut mutta jäljesti kuitenkin ja meni sen kulmankin. Esineellä hyvä ilmaisu - nyt en palkannut pallolla vaan pistin vaan ruuan seuraavaan askeleeseen ja siitä muutaman askeleen jälkeen löytyikin sitten loppupalkka eli ruokakippa. Lopuksi annoin vielä pallon, jonka Wiima kantoi autolle.

Nyt oli jo paljon parempi jälki mitä muutama edellinen. Ja vaikka nyt Wiima sai mennä lujaa niin silti se ei ollut sellainen "takki auki" meininki vaan kuitenkin teki töitä. Ja vaikka tosiaan vauhti nousi paikotellen, niin silti sekin pysyi kurissa. Ja se viimeinen kulma-esine säätäminenkään ei stressannut mua koska se oli kyllä niin oma moka kuin olla voi. Tottakai Wiima menee esineelle ja kun siihen on vielä suora näköyhteys noin metrin päässä. Kyllä se vaan heti on parempi mieli kun menee treenit paremmin :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti