Heti alkuun varoitus että sisältää rumia sanoja ja lapsellista kiukuttelua. Ja se sisäinen pessimistinikin sanoo jo että ei olisi kannattanut aikasemmin hehkuttaa. Huoh, nyt siis pari viimeistä jälkeä on taas taisteltu tunnetilaongelman kanssa ja Wiima reagoi liinasta huomautukseen tottiksella. Tarjoaa nyt liian korrektia jäljestämistä eikä ole sellaista omatoimisuutta ja voimaa mitä mä haluaisin. Siinä jäljellä seisoskellessa mietein että meillähän on ollut ongelma että Wiima rynnii jäljelle ja mä roikun painona perässä. Silloin sitä toivoi että jäljestäminen olisi korrektimpaa ja rauhallisempaa. Mihinkään en siis ole tyytyväinen ja vielä kun tiedän tuon ongelman olevan samassa päässä liinaa missä mä seison.
Harmittaa ihan vietävästi että turahuduin itse ja aloin sähläämään ja suurimmaksi virheeksi aloin vielä ohjaamaan koiraa. Tätä aikaisemmin Wiima jo haisteli jotain ihan jäljen vieressä (saattoi olla että ruokakipasta valui siihen raksujen liotusvettä) ja mun olisi pitänyt viedä Wiima siitä autoon. Mutta annoin huomautuksen liinasta ja päästin Wiiman jatkamaan. Jotenkin jo tässä kohtaa Wiima oli kadottanut ajatuksensa jälkeä kohtaan. Sitten alkoikin sellainen hutiloiva jäljestys ja hetken päästä Wiima alkoi tarkistelemaan, josta annoin taas pienen pakotteen ja sitten Wiima kääntyi mua kohti. Tässä siis tein se virheeni ja turhauduin ja tietenkin paineistin koiraa vaan lisää. Lopulta Wiima tuli mun viereen ja tarjosi kontaktia. Jäin sitten odottamaan että jälki jatkuu ja tosiaan siinä seisoessa suoraan sanoen vitutti melkoisesti.
No jälki kuitenkin jatkui jonkin ajan kuluttua ja Wiima jäljesti vähän paremmassa mielentilassa. Esinekin löytyi hienosti ja Wiima ilmaisi sen hyvin. Palkkasin pallolla ja se on onnkesi Wiimalle ihan superia. Siihen se hyvä sitten jäikin kun pistin Wiiman takaisin maahan ja annoin uuden jäki-käskyn. Wiima lähti liikkeelle ja otti seuraavalta askeleelta ruuan ja palasi mun viereen. Tässä kohtaa oli melkoinen epätoivo jo ohjaajalla. Onneksi aika pian Wiima lähti kuitenkin etenemään. Nyt jäljestys olikin sitten tarkkaa ja keskittynyttä. Seuraava esine löytyi ja ilmaistiin myös hienosti. Samoin nyt palkkasi pallolla, nyt otin vielä irrotuksen ja heitin uudelleen hieman purkaakseni painetta. Laitoin Wiiman taas makuulle ja nyt näytin oikein nappulaa, jonka laitoin seuraavalle askelmalle. Wiima lähti käskystä hienosti jäljestämään ja nyt kehuin oikein kunnolla. Päästiin hyvin loppuun ruokakipalle. Tein vielä loppuun extempore kulmaharjoituksen, jossa oli siis pelkkä pieni suora, kulma ja pieni suora. Siinä ei sentään erityistä moitittavaa.
Nyt vaan pitää itse lopettaa se sählääminen ja miettiä etukäteen mitä teen, jos jotain tapahtuu. Ajattelin myös kokeilla että en ota Wiimaa hallintaan ennen jäljelle tuloa vaan annan sen tulla vapaammin paalulle. Ja voisin myös kokeilla laittaa loppuun pelkän pallon piilotettuna. Ei se varmaan ainakaan kauheasti huonommaksi voi mennä. En tiedä onko tämä nyt helpotus että vika on kuitenkin vain ohjaajassa eikä koirassa :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti